Peroxydation ja sisä-molekyylireaktio
Oliiviöljyt härskiintyvät ajan myötä. Härskiintyminen on kemiallinen muutos kasviöljyjen molekyylirakenteissa. Samat kemialliset mekanismit vaikuttavat myös eteerisiin öljyihin. Luonnollisesti liuenneen hapen läsnäolo öljyissä käynnistää nämä kemialliset reaktiot. Ne kiihtyvät valon, ilman, lämpötilan vaihteluiden tai erilaisten epäpuhtauksien läsnä ollessa.
Tämän "vanhenemis"-mekanismin reaktiovaihe jakautuu kahteen vaiheeseen: peroksidaatioon ja sisä-molekyylireaktioihin (tai leviämisvaiheeseen).
Tieteellisessä kirjallisuudessa kuvataan useita esimerkkejä peroksidaatiosta. Tässä on esimerkki linaloolista, jota on runsaasti eteerisissä öljyissä. (Esimerkki: laventeli, lavandin, linalool-timjami, ruusupuu, salvia sclarea jne.).
Tässä kaaviossa linalool käy ensin läpi peroksidaation. Se tuottaa uuden yhdisteen: 7-dydroperoxy-3,7-dimetyyli-okta-1,5-dieeni-3-oli.
Energian hyödyntäminen sen syntypaikalla on optimaalista. Lämpösiirron varmistaminen lämmönvaihtimessa on ratkaiseva kriteeri ja vaatii yksilöllisiä ratkaisuja. Rakennuksissa syntyvä satunnainen jätevesimäärä kerätään pidätysmassaan ja hyödynnetään lämmönvaihtimen avulla lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Jatkuvissa virtauksissa ja prosessilämmössä pidätysmassaa ei tarvita.
Käyttökohteita ovat esimerkiksi kerrostalot, asuinrakennukset, kunnalliset rakennukset, hotellit, kylpylät, uima-altaat sekä erilaiset energiaintensiiviset teollisuudenalat, kuten elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuus.
SETRA:n tiedonanto 66 (heinäkuu 1989) mukaan on olemassa sääntöjä, jotka mahdollistavat tukien ja perustusten massiivien mitoittamisen. Missä P on tuulen paine daN/m2:ssä, S on paneelin pinta-ala ja HG on painopisteen korkeus.
Meillä on:
HP = HSP + H/2 + 0,2m
Tuulen aiheuttama taivutusmomentti, joka lasketaan perustuksen massiivin pinnalla, annetaan seuraavalla kaavalla:
M = P × S × HP